Ystävättäret-näyttelyn avajaispuhe

Lämpimästi tervetuloa kaikille Ystävättäret taiteessa ja elämässä – näyttelyn avajaisiin.

Minä olen Tuusulan kunnan kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Virpi Lehmusvaara ja kiitän, että sain mahdollisuuden avata juuri tämän näyttelyn täällä taiteilijatalo Erkkolassa.

Jo näyttelyn nimen kaksi teemaa, ystävyys, ystävättäret ja taide ovat minulle henkilökohtaisestikin erittäin tärkeitä. Sanotaan, että ystävyys on suurimpien nautintojen lähde ja ilman ystäviä mukavimmatkin toimet kävisivät puuduttaviksi. Aristoteles määrittelee ystävyyden vastavuoroiseksi hyvän tahtomiseksi toiselle, joka on sekä kummankin ystävyyssuhteen osapuolen tiedostamaa että julkisesti ilmaistua. Aristoteleen mukaan ihmiset voivat olla ystäviä kolmesta syystä: hyödyn vuoksi, nautinnon vuoksi, ja ystävän luonteeseen perustuvan rakkauden ja arvostuksen vuoksi.

Taiteelle on ominaista että se kertoo tarinaa, välittää tunnelmia, antaa merkityksiä, haastaa ja herättää ajatuksia. Voidaan oikeastaan sanoa, että taiteella ja ystävyydellä on samankaltaisuutta ja molemmat tuovat elämään paljon lisäarvoa. Uskon, että Martta Wendelin ystävättärineen yhtyisi näihin sanoihin.

Kuvittaja ja taidemaalari Martta Wendeliniä ja hänen taiteilijaystävättäriään yhdistivät 1910-luvulta alkaen opiskelu, yhteiset työtilat, taidenäyttelyt ja maalausmatkat. Martta Wendelinin elämään liittyvät ystävyyssuhteet mm. Viena Sotavallan, Hanna Suomalaisen, Viivi Von Schrowe-Kallion, Helny Tigersted-Kaliman kanssa ovat mielenkiinoista luettavaa ja varmasti jokainen nainen on vaikuttanut toistensa taiteeseen ja elämään.

Viena Sotavallan kanssa Martta Wendelin kävi piirtämässä eläimiä Korkeasaaressa jo opiskeluaikanaan. Wendelin vieraili myös Sotavallan perheen kartanossa Lempäälässä kesällä 1915. Helny Tigerstedt ja Martta Wendelin pitivät yhdessä ensimmäisen näyttelynsä eli taiteilijan debyytin Taidesalongissa Helsingissä kymmenen vuotta myöhemmin syksyllä 1925. Kesällä 1931 Martta Wendelin matkusti Naantaliin maalausmatkalle ja mukana oli Hanna Suomalainen. Molemmat maalasivat saman aiheenkin, näkymän sataman yli luostarikirkolle. Helny Tigerstedt-Kalima ja Viivi von Schrowe-Kallio olivat Martta Wendelinin tovereina ensimmäisellä Valamon matkalla kesällä 1934. Seuraavana kesänä 1935 Wendelin palasi alueelle uudelleen, nyt matkatoverina oli Hanna Suomalainen. Yhdessä he matkustivat Valamon luostarisaareen ja sieltä Suistamoon asti Laatokan Karjalaan.Kesällä 1937 Wendelin matkusti Lappiin – Petsamoon ja Salmijärvelle asti. Matkaseurana oli taidemaalari Viivi von Schrowe-Kallio.

Ystävyydellä ja taidekokemuksien jakamisella ystävien kanssa on ollut varmasti merkitystä, siihen kuinka Martta Wendelinin ja hänen ystäviensa työskentely, taide on kehittynyt ja uskon, että heidän yhteisten matkojen ja niissä jaettujen kokemuksien ansiosta, myös taiteessa näkyy enemmän tunnetta ja ne ovat saaneet syvyyttä. Vertaisvaikutus on taiteelliselle toiminnalle tärkeää.

Viimeisinä vuosikymmeninä Tuusulassa Wendelinin ympärille tuli tiivis ja laajakin ystäväpiiri, ns. Tyttökerho, jonka jäsenet tukivat vanhenevaa taiteilijaa sekä käytännön asioissa että ymmärsivät työskennellä hänen taiteensa säilyttämisen puolesta. Martta Wendelin lahjoitti Tuusulan kunnalle vuonna 1982 n. 2 000 kuvitusoriginaalista muodostuvan kokoelman, joka muodostaa Tuusulan taidemuseon kuvitustaiteen kokoelman perustan. Me olemme täällä Tuusulassa ylpeitä hänen taiteesta ja tänä vuonna vietämme hänen taiteensa 125 – juhlavuotta. Tässä näyttelyssä saamme nähdä sekä Martta Wendelinin että hänen ystäviensä taidetta.

Nauttikaa tästä näyttelystä myös ystävienne ja ystävättärienne kanssa. Kokoontuminen taiteen ympärille ja sen kokeminen yhdessä toisten ihmisten kanssa antaa taidekokemukselle uuden sosiaalisen ulottuvuuden.

Toivotan antoisaa iltaa teille kaikille ja esitän lämpimän kiitoksen Tuusulan kunnan sivistystoimen puolesta kaikille näyttelyn järjestäjille ja siihen vaikuttaneille.