Elämäkerta

Martta Maria Wendelin (1893–1986) syntyi sahanhoitaja Wilhelm Wendelinin ja hänen vaimonsa Ida Wendelinin perheeseen Kymin Karhulassa 23.11.1893. Runsaslapsisessa perheessä lapsuus oli onnellista aikaa perheen taloudellisista vaikeuksista huolimatta. Wendelinin päästyä ylioppilaaksi 1910 perhe muutti Helsinkiin. Martta Wendelin opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalilla vuosina 1910–1916 taidemaalari Eero Järnefeltin oppilaana. Opiskelutoverinsa Viena Sotavallan kanssa Martta Wendelin kävi piirtämässä eläimiä Korkeasaaressa. Wendelin vieraili myös Sotavallan perheen kartanossa Lempäälässä kesällä 1915.

Oiva-veljensä kehoituksesta Wendelin maalasi herkkiä akvarellikuvituksia lasten elämästä vuosina 1917–18 ja tarjosi niitä eri kustantamoille. Ne julkaistiin vihdoin WSOY:n kustantamana vuonna 1921 Arvid Lydeckenin runoin varustettuna Kultaisilta päiviltä -kirjassa. Päivätyö kuvittajana alkoi Werner Söderström Osakeyhtiössä Porvoossa vuoden 1919 alussa.  Kuvitusosaston esimiehenä WSOY:llä oli 1920-luvun alussa taidemaalari Akseli Gallen-Kallela, joka kannusti nuorta kuvittajaa maalaamisen saralle. Kevät 1919 oli henkilökohtaisella tasolla raskasta aikaa. Keväällä Wendelinin kaksi veljeä, Oiva ja Eino sairastuivat Suomessa riehuneeseen espanjantautiin ja kuolivat lyhyen sairauden jälkeen. Irma-sisko oli kuollut jo 1915 kurkkumätään, isä vuonna 1918. Samoin Yrjö-veli oli sairastunut ulkomailla ja menehtyi 1919. Vain vanhin veli Axel jäi eloon ja perusti myöhemmin perheen. Wendelinin Ida-äiti muutti nyt tyttärensä luokse asumaan Porvooseen ja hoiti pienen perheen taloutta jatkossa.

Wendelin työskenteli Porvoossa vuoteen 1925 kuvittaen lasten- ja nuortenkirjoja, lastenlehtiä sekä aikuisten kirjoja kuten V.A. Koskenniemen Elegioja-runokirjan 1923. Tänä aikana Wendelin aloitti myös Kotiliesi-lehden kansien kuvittamisen, mikä jatkui 1940-luvun lopulle asti. Ensimmäiset joulukorttien kuvitukset syntyivät myös 1920-luvulla.

Vuonna 1925 Wendelin muutti Helsinkiin ja alkoi työskennellä vapaana kuvittajana eri kustantajille. Hän asui edelleen äitinsä kanssa muun muassa Osmonkadulla Käpylässä tai Pohjoisella Hesperiankadulla tai Urheilukadulla Töölössä. Monet öljymaalaukset syntyivät Helsingin maisemista, mm. Diakonissalaitoksen läheltä rautatiesiltaa kuvaava Helsinki-maalaus (1930-luku) sekä näkymät Töölön sokeritehtaan rakennuksista tai uuden Messuhallin (nyk. Kisahallin) työmaalta 1920-luvulla. Wendelin maalasi myös yhdessä taiteilijatoverien kanssa ja osallistui taidenäyttelyihin. 1920-luvulla malleja palkattiin työvoimatoimiston jonosta ja näin syntyivät maalaukset Lukeva nainen ja Seuroissa kävijä.

Ainoan pitkän ulkomaanmatkansa Martta Wendelin teki kesällä 1927 Saksan ja Sveitsin kautta Italiaan. Matkatovereina oli hänen entisiä opettajiaan Kotkan lyseosta. Nuori taiteilijatar sai vaikutteita renessanssi- ja barokkiajan taiteesta sekä keski- ja eteläeurooppalaisesta maisemasta ja miljööstä. Suomessa Wendelin teki kesäisin maalausmatkoja 1930-luvulla Suursaareen, Karjalaan ja Valamoon sekä Petsamoon.  1930-luvulla Wendelin maalasi myös edelleen muotokuvia ja maisemia ja osallistui näyttelyihinkin. Yhdessä taiteilijatoverien kanssa maalattiin Eero Järnefeltin ateljeessakin Bernhardinkadulla 1930-luvun puolivälissä, kun Järnefelt itse oli ulkomaanmatkalla.

Kesällä 1937 Wendelin matkusti Lappiin – Petsamoon ja Salmijärvelle asti. Matkaseurana oli taidemaalari Viivi von Schrowe-Kallio. Salmijärvellä tutustuttiin kolttasaamelaisiin ja malliksi tuli Titoffin perheen lapsia. Martta Wendelin maalasi pienen Helenan-tytön muotokuvia pastelli- ja öljyväreillä. Matkan jälkeen yhteyttä pidettiin Lappiin Titoffien perheeseen. Syksyllä 1937 Martta Wendelin kärsi keuhkoputkentulehduksista ja lääkärin suosituksesta muutti maaseudulle toisenlaiseen ilmastoon. Syvärannan täysihoitolassa (nyk. Lottamuseo) Tuusulassa kului talvikausi ja seuraavana keväänä Wendelin vuokrasi Anni ja Paavo Paloheimon omistaman Suopellon huvilan käyttöönsä. Siellä kului vajaa vuosikymmen Ida-äidin kanssa. Huvilaa ympäröi kaunis puutarha ja puutarhanhoidosta tuli pian rakas harrastus. Titoffien Helena tuli Tuusulaan syksyllä 1943 aluksi auttamaan 50-vuotta täyttävää taiteilijaa kodin puuhissa Helena jäikin pysyvästi kasvattityttärenä asumaan Tuusulaan. Sodan jälkeen oli suurtyö naimattomalta naiselta rakennuttaa oma taiteilijakoti Kanervala Annivaaraan Tuusulan Rantatien läheisyyteen.  Kuvitustöiden vähennyttyä 1950-luvulla taiteilija palasi maalaustaiteeseen ja oli suosittu muotokuvamaalari 1970-luvun lopulle asti. Vuonna 1955 Wendelin teki vielä matkan Ruotsiin Taalainmaalle tutustuen Carl Larssonin taiteilijakotiin Sundborniin ja Anders Zornin Zorngårdiin.

Viimeisinä vuosikymmeninä Tuusulassa Wendelinin ympärille tuli tiivis ja laajakin ystäväpiiri, ns. Tyttökerho, jonka jäsenet tukivat vanhenevaa taiteilijaa sekä käytännön asioissa että ymmärsivät työskennellä hänen taiteensa säilyttämisen puolesta. Wendeliniltä tilattiin paljon maalauksia tilaustöinä – muotokuvien lisäksi maisema-aiheita tai kukkatauluja. Martta Wendelin kuoli maaliskuun alussa 1986, ja hänet on haudattu kodin puutarhaan Annivaaraan.

teksti: Päivi Ahdeoja

 

MARTTA WENDELINIIN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA:

 

Martta Wendelin – piirtäjä ja maalari, 1980 Jatta von Konow ( loppuunmyyty, voi löytyä antikvariaateista)

Luettelo Martta Wendelinin piirtämistä korteista, 1983  Hannu Hytönen (loppuunmyyty, voi löytyä antikvariaateista)

Martta Wendelin – Ikuinen sunnuntai – Martta Wendelinin kuvien maailma, 1993 Tuula Karjalainen ( loppuunmyyty, voi löytyä antikvariaateista)

Luettelo Martta Wendelinin piirtämistä korteista, korjattu/lisätty painos, 1993  Hannu Hytönen (loppuunmyyty, voi löytyä antikvariaateista)

Martta Wendelin – Taide ja työ, 2003 Jatta von Konow (loppuunmyyty, voi löytyä antikvariaateista)

Martta Wendelin – kuvittajan siveltimestä, 2013 Kirjan toimittaja Päivi Ahdeoja. Muut kirjoittajat: Tuula Karjalainen, Jatta vonKonow, Aino Malminen ja Heini Tast. Julkaisija Martta Wendelin Seura ry, jolta kirjaa on edelleen saatavana.

Sadun ja toden maailma – Päivi Ahdeoja. Martta Wendelin 1893–1986. Julkaisija Tuusulan museo 2003. (loppuunmyyty, löytyy kirjastosta Tuusula/ Helsingin yliopiston kirjasto, voi löytyä antikvariaateista)

Muita artikkeleita :

Sadut ja legendat Martta Wendelinin taiteessa– Päivi Ahdeoja , julkaisussa Satuja ja myyttejä – kertomusten kultakausi Akseli Gallen-Kallelasta Martta Wendeliniin, toim. Johanna Vuolasto, Otava 2007. (Myytävänä Taidekeskus Kasarmissa Tuusulassa, kirjakaupoissa).

Tuusula-Seuran Aikakirja. IX, 1997 artikkelin kirjoittaja Alma Korppi-Tommola

Tuusula-Seuran Aikakirja. XV,2003 artikkelin kirjoittaja Jatta von Konow

Taitaja 4/2004/päätoimittaja Mari Vainio, Eafons, 2004