Martta Wendelinin ura kuvittajana alkoi unelmana omasta lastenkirjasta. Valmistuttuaan Helsingin yliopiston piirustuslaitokselta Wendelin etsi omaa paikkaansa. Oiva-veli kehotti tekemään lasten elämästä kertovia kuvituksia. Näitä Wendelin tarjosi eri kustantajille näyttötöinä syksystä 1917 alkaen. Anni Swanin toimittamassa Joulukukka-lehdessä vuonna 1918 nähtiin ensimmäisiä näistä kuvituksista painettuina sekä muitakin Wendelinin kuvituksia. Werner Söderstöm Osakeyhtiö hyväksyi lopulta nämä akvarellit, ja Wendelinille tarjottiin vakinaista työtä Porvoossa tammikuusta 1919 alkaen. WSOY julkaisi akvarellit Arvid Lydeckenin runoin varustettuna Kultaisilta päiviltä -kirjassa (1921). Varhaisimpia kuvitustehtäviä oli Anni Swanin Iris Rukan kuvittaminen 1919. Wendelin kuvitti nuortenkirjoja, viihderomaaneja ja muun muassa V.A. Koskenniemen Elegioja– runokirjan 1923. Esimiehenä Porvoon kuvitusosastolla oli 1920-luvun alussa Akseli Gallen-Kallela, joka kannusti nuorta taiteilijatarta maalaamiseenkin.
Vuoden 1923 vappunumero oli ensimmäinen Kotiliesi-lehden kansikuvitus ja kansien kuvittaminen jatkui 1940-luvun lopulle asti. Kotilieden kansissa välittyi arkinen ja työntäyteinen puuhastelu kodeissa vuodenaikojen vaihtelujen mukaisesti. Näiden idyllisten kuvien kautta Wendelin tuli tutuksi suomalaisille läpi 1930–40-lukujen. Wendelin kuvitti lisäksi lasten- ja nuortenkirjoja, lastenlehtiä sekä viihdekirjallisuutta. Ensimmäiset joulukorttien kuvitukset syntyivät 1920-luvulla.
Helsinkiin muutettuaan 1925 Wendelin alkoi työskennellä vapaana kuvittajana eri kustantajille. Wendelinin kuvittamat koulujen aapis- ja lukukirjat tulivat kulumaan usean lapsisukupolven käsissä. Koulujen käyttämät, usein Valistuksen painattamat koulutaulut tulivat myös monille tutuiksi. Koulutauluja käytettiin opetuksen apuna biologiassa, uskonnossa, historiassa yms. kouluaineissa. Monet suomalaiset taiteilijat tekivät koulutauluja tai niitä painettiin heidän tauluistaan. Martta Wendelinin koulutauluja oli kaksi: Talviset metsätyöt (1928) ja Lasten talvi-ilot (1929). Näissä kuvataan talvista elämänmenoa suomalaisella maaseudulla – toisessa pojat osallistuvat aikuisten apuna metsätöihin ja toisessa lapset leikkivät ja urheilevat lumisessa maisemassa.
Mary Marckin ja Anni Swanin suosittujen nuortenkirjojen kannet syntyivät 1920–50-luvuilla. Wendelin teki paljon kuvituksia eri lastenlehdille, muun muassa Otavan Pääskynen-lehteen, WSOY:n Sirkkaan ja Valistuksen joululehtiin. Lisäksi Wendeli kuvitti muitakin joululehtiä tai Merimieslähetysseuran lehteä. Ainoan sarjakuvansa Wendelin teki vuonna 1936 osallistuttuaan Seura-lehden kilpailuun. Vauhdikas ja historiallinen Kultaisen pikarin salaisuus -sarjakuva julkaistiin Seurassa vuonna 1937.
Postikorttien kuvitukset vaihtelivat joulukorteista kesäaiheiseen Kalevala-sarjaan. Postikortteja Wendelin teki noin tuhannesta eri aiheesta ja noin 35 eri kustantajalle tai järjestölle. Hyväntekeväisyysjärjestöt teettivät kortteja ja etenkin Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen Kalevala-kortit olivat menestys vuosina 1932–46. Niitä oli 70 eri aiheista korttia ja niistä painettiin myös erikielisiä versioita. Suomalaisen kesäluonnon ja maalaiselämän ihannointi huipentui Suomi-elokuvan omaisissa tunnelmissa Kansalaulu-postikorttisarjassa (1959).
Wendelinin joulukortit olivat suosittuja omana aikanaan ja nykyäänkin niitä myydään uuspainoksina. 1920-luvun joulukorteissa on vauhdikkaita tonttuja tai kaupunkilaisia joulutunnelmia. Hartaammat joulukirkko- ja aattoilta-aiheet yleistyivät 1930-luvulta alkaen. Maalaisjoulut valtaavat alaa 1930–40-luvuilla, samoin Jeesus-lapseen, joulukirkkoon ja joulukukkiin liittyvät aiheet. Samoja aiheita on vielä 1950-luvulla, esitystapa vain on maalauksellisempi.
teksti Päivi Ahdeoja