Martta Wendelinin määrällisesti laajin tuotanto, yli tuhat erilaista aihetta, on postikorttien saralla. Ensimmäiset postikortit 1920-luvun alussa Kustannusliike Kirjalle olivat joulukortteja ja niiden tyylille oli tyypillistä dekoratiivisuus art nouveaumaisuus. Ruotsalaisen Jenny Nyströmin varhaisemmat joulukortit olivat luoneet jo esikuvaa joulupukkien ja -tonttujen kuvaamiseen. Wendelinin kuvaustapa oli omanlaisensa ja sekin muuttui 1930-luvulle tultaessa yhä pelkistyneemmäksi ja värien käyttö pintamaiseksi. Hintelien tonttujen tilalle tuli pulskempia joulupukkeja. Aiheita tuli lisää; enkelit, joulukirkkoaiheet, Maria ja Jeesus-lapsi sekä seimiaiheet. Samoin 1940-luvulta alkaen joulukorteissa näkyi usein Wendelinin lempikukka, tulppaani.

Kesäiset postikortit yleistyivät ajan myötä etenkin ns. Kultatähkä-korttien kautta. Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistys tilasi Wendeliniltä Kalevala-kortteja 1930-luvun alkupuolelta alkaen ja näitä myytiin Kultatähkä-kortteina keuhkotaudista parantuneiden naisten hyväksi. Kalevala-korteissa Wendelin kuvitti tiettyä runonkohtaa ja kuva-aiheissa näkyy ajan suomalaisen kulttuurin ihannoiminen. Kansallispukuiset neidot ja kylänväki, maaseudun askareet ja juhlat sekä suomalaisen kesämaiseman idylli välittyivät näissä kuvissa. Samaa kesäistä aihepiiriä Wendelin jatkoi vuonna 1959 Kansanlaulu-korttisarjassa, jossa kansallispukuisia nuoria kuvattiin kansanlaulun sanojen riimityksiin sopien.